Kehonkuvassa

Kaikki alkoi siitä, kun viime viikolla vanha ja uskollinen puhelimeni lakkasi toimimasta kunnolla menemällä lopulta käyttökelvottomaksi. No uuttahan piti ruveta miettimään ja nopella aikataululla (eihän sitä ilman kännykkää kauaa pärjää) sellainen sitten löytyikin. Minulla oli jo entuudestaan käytössäni älypuhelin, mutta niin vanha kuitenkin, että upouudessa luurissa oli paljon sellaisia toimintoja, joista en ollut ikänä kuullutkaan. Yksi näistä uusista hienouksista on etukameraa (selfiekameraa) käyttäessä ruudulle ilmestyvä kauneussäätö, jolla saan vaikka heti herättyä maalattua itselleni täydellisen sileän meikkivoiteen kasvoille vain ruutua hipaisemalla. Kätevää, eikö vain?

Suomen kesässä tuulipuku päällä, ei haittaa vaikka sataa, koska huipulla (tosin matalalla, mutta kuitenkin huipulla) ollaan.

Aluksi tuo puhelimen säätö huvitti, sillä en ole mikään selfieiden suurkuluttuja. Muutaman pohdinnan jälkeen alkoi jo hieman hirvittämään. Onko oikeasti niin, että nykyään myös nettiin laitettavat kuvat itsestään pitää muokata viimeisen päälle, jotta ne on sopivaa julkaista? Millaisenkohan kehonkuvan tuollainen säätö iskostaa nuorten mieleen, kun puhelin auttaa muokkaumaan kasvoista kauniimmat? Eivätkö ne olekaan kauniit jo sellaisenaan?

Kyproksen lämmössä ihan tavallisessa suklaalla hankitussa rantakunnossa.

Olen aika herkkä ulkonäkökeskeisyyteen painottavissa asioissa. Se juotaan juurensa teini-ikään, jossa minulla niin kuin varmasti monilla muillakin oli vaikeaa sopeutua joukkoon ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Minun kehonkuvani oli teininä hyvinkin vääristynyt ja sen korjailuun (ei siis kehon vaan kehonkuvan) on mennyt vuosia. Havahduin tuossa keväällä siitä kuinka tyytyväinen olen omaan painooni ja ulkonäkööni tällä hetkellä. Jotain oleellista on selvästi tapahtunut, koska nyt minun hyvä olla itseni kanssa. Minulle se havainto oli henkilökohtaisesti iso juttu, sillä näin ei todellakaan ole aina ollut. Enkä nyt puhu sellaisesta itsensä hyväksymisestä, jossa joka päivä näkisin itseni aina kauniina ja hyvännäköisenä ja minne menisinkin minun olisi aina helppoa kantaa kehoani. Vaan tarkoitan enemmänkin sellaista tervettä hyväksymistä, että välillä voin nähdä itseni peilistä hyvinkin kauniina ja sopivan kokoisena. Sellaista hyväksymistä, jossa vaa´an lukema ei harmita eikä kaupassa ole väliä, vaikka xs-koon housut eivät ole mahtuneet jalkaan enää pitkään aikaan. Edelleen koen epämiellyttäväksi, jos joskus vatsaa turvottaa ja se näyttää pömpöttävän tai otsaan puhkeaa juuri tärkeänä päivänä liikaa finnejä yhtä aikaa, mutta nekään asiat eivät harmita ainakaan kovin kauaa. Mun elämäni ei ole pitkään aikaan enää pyörinyt liian isojen reisien tai vatsamakkaroiden ympärillä ja siitä olen todella kiitollinen.

Mulla on kuulemma lyhyet jalat ja liian pitkä selkä, ei kuulemma kannattais käyttää pitkää toppia minisortsien kanssa, mutta kun tykkään tosta topista ja oli kova helle.

Siksi mua niin kovasti ärsyttää tai enemminkin surettaa liian pitkälle menevä ulkonäkökeskeisyys, joka vääristää kehonkuvaa ja latistaa itsetuntoa. Eivät kaikki omaa huonoa itsetuntoa käyttämällä selfiekameran kauneussäätöä, tai ei sellainen säätö vääristä automaattisesti kaikien kehonkuvaa, mutta varmasti säätö, joka nimetään vielä kauneus sanalla, saa monille iskostumaan sellaisen kuvan, että kaunista on vain sileä, rypytön ja kuulas iho ilman tummia silmänalusia. Normaalista tulee jotain epänormaalia. Valokuvatessa minäkin haluan tuoda esiin itsestäni ne parhaat puolet, mutta en haluaisi ajatella, että somea varten valokuvaa itsestään kuuluisi kuvamanipulaatiota käyttäen muokata kuin mainoskuvaa. En näy muokkaamista mitenkään vääränä vaan olen aidosti huolissani siitä millaista ajatusmallia se päähämme kauneudesta antaa. Riitänkö sellaisena kuin olen? Kaunista olisi se, että kuvissa voisi olla myös aitona finnien, ryppyjen ja mustien silmänalusten kanssa tuntematta itseään rumaksi ja sanoa: Minä kelpaan.

After sauna olkaa hyvät.

Hyvää kesänjatkoa teille ja kannattaa joskus peilin edessä rohkaistua sanomaan itselleen ne kolme pientä sanaa: Sinä olet kaunis.