Pienet asiat tekevät minut onnelliseksi. Onneen ei loppujen lopuksi edes paljoa tarvita. Klisee pienet asiat tekevät onnelliseksi pitää todella paikkansa. Avain on vain siinä, kuinka oppia huomaamaan arjessaan ne pienet onnen asiat kaiken harmaan ja tylsän arjen keskeltä. Yleinen syy näiden asioiden ohittamiseen on kiire. Kun on liian hoppu sännätä seuraavaan paikkaan, ei vaan millään ehdi huomioida ympäristöä niin tarkasti. Minä olen yrittänyt opetella löytämään näitä pieniä arjen iloja koko syksyn ensin ilman kameraa ja nyt kameran kanssa. Sillon kun kaikki asiat ottavat päähän aivan toden teolla, yritän hokea itselleni:
"Keskikity kaikkeen hyvään. Keskity siihen, mitä sinulla on. Keskity kaikkeen hyvään." Pienissä mieltä kiuhuttavissa tilanteissa tämä, onko lasi puolillaan tyhjä vai puolillaan täynnä, auttaa kummasti. Ja yhtäkkiä maailma avartuu näiden kautta aivan uudella tavalla.
Onnea on...
...keksipurkki, josta pieni käteni ylettää nappaamaan ne viimeisetkin piparit kallistamatta purkkia.
...pihamaa, joka alkaa muistuttaa pakastinta väreiltään.
...ihan mielettämän hyvä ruoka, jonka kokosin jääkaapin jouluruokajämistä.
...joululahjana saadut lämpöiset ja pörröiset raitasukat.
...pakastimesta löytynyt viimeinen torttutaikinalevy.
...opiskelija-asunnon toimivat patterit.
...opiskelupaikka, jonka saamisesta on riittänyt iloa moneksi viikoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti