Mu-mu-mu-muumi

Ja-ja-ja Jaffa. Ne kelpo li-li-limppareita o-o-on.

Ärsyttää niin, että hoilaan mielessä tätä vanhaa riparin laululeikkiä. Haluaisin päästä kirjoittamaan ja ennen kaikkea näyttämään mun tän "talven ihme" kuvia, mutta kuvat ovat ja pysyvät kamerassa niin kauan kun läppäri jaksaa kiukutella. Ihana Windows10 päätti päräyttää sellaisen päivityksen, että koneen ajuritkin sekosivat. Kiitos Luojan nyt on harjottelu, koska luonnollisesti ilman konetta on nykyään lähes mahdotonta opiskella ainakin meidän alalla.

Onneksi kännykästä löytyi edes yksi lumikuva ja bloggeria tukeva selain, enkä siis läppärin kohtalosta huolimatta katoa blogimaailmasta täysin. Läppärisotkun ohella harkka on jatkunut entiseen malliin. Joka toinen päivä tunnen suurta riemua omasta oppimisestani ja toisena taas lyttään itseni maan rakoon, kun en osaa mitään. Oppia ikä kaikki.

Lumien lisäksi olen ihmetellyt kasvanutta vapaa-aikaani, kun ei tarvitse läksyjen parissa puurtaa, odottanut kauhulla lääkelaskujen uusintoja, löytänyt itsestäni luovan eväskokkaajan ja suunnitellut joulukalenteriakin. Vapaata tuntuu olevan enemmän, kun jaksaisin edes käyttää, sillä palatessani harkasta kotiin haluaisin vain nukkua sohvalla päikkärit. Elämä tuntuu kivalta ja ala sopivan haastavalta. Ja huomenna aloitankin valvomisen ekan oikean yövuoron merkeissä.

PS. Olisiko teillä kiinnostusta päiväni kuvina -postaukselle? Joskus sitä oli ehdotettu ja voisin sellaisen toteuttaa jahka pääsen takaisin koulun penkille, sillä harkasta ei pysty (luonnolisesti) kuvaamaan.